Tämä viikko on mennyt taas hurjaa vauhtia.
Viime viikonloppuna ja nyt alku viikosta on tullut nähtyä enemmän ystäviä kuin moneen kuukauteen. En valita, mutta nyt minä ja lapset olemme puhki. Hyvällä tavalla toivottavasti.
Kaiken lisäksi mies on ollut työmatkalla, joten tässä sitä on koitettu pyörittää kodin arkea kaiken muun tohinan lisäksi. Painosanalla koitettu, eli tervetuloa vaan mieheni. Pesukoneeseen mahtuu ehkä juuri ja juuri murto-osa matkallasi likaantuneista vaatteista. Joten laitathan sen päälle, kun koitat survaista pari sukkaa sinne joukkoon :)
Viime viikonloppuna ja nyt alku viikosta on tullut nähtyä enemmän ystäviä kuin moneen kuukauteen. En valita, mutta nyt minä ja lapset olemme puhki. Hyvällä tavalla toivottavasti.
Kaiken lisäksi mies on ollut työmatkalla, joten tässä sitä on koitettu pyörittää kodin arkea kaiken muun tohinan lisäksi. Painosanalla koitettu, eli tervetuloa vaan mieheni. Pesukoneeseen mahtuu ehkä juuri ja juuri murto-osa matkallasi likaantuneista vaatteista. Joten laitathan sen päälle, kun koitat survaista pari sukkaa sinne joukkoon :)
Se mihin on ollut nyt hiukan enemmän aikaa on ollut valokuvat. Ei, en ole päässyt kuvaamaan, koska valoisaan aikaan olen aina töissä. Ennen ja jälkeen työpäivän on turha kaivaa kameraa ainakaan ulkona. Sisälläkin tuntuu olevan niin pimeää AINA tai varjostus tulee ikävästi, että mihinkään kuvaan ei ole tyytyväinen. Sen sijaan olen vihdoinkin päässyt tutkimaan kuvia, jotka kerkesin napata ennen mieheni työmatkaa. Itse olen vähän sitä mieltä, että kuvia pitäisi päästä "hypistelemään" koneelle heti, kun ne on kuvannut, mutta aina se ei ole mahdollista.
Näitä kuvia tutkiessa kiinnitin taas huomiota omaan valokuvaustyyliini. Vaikka tässäkin tapauksessa on kyseessä ollut kimppu, päädyn valitsemaan näitä makrokuvia tänne esille. Mitä mieltä te olette? Pidättekö te makrokuvista ? Voisitteko kuvitella tällaisia yksityiskohtia kotinne seinälle ?
Näillä kuvilla osallistun taas Kukkailoitteluun.
Näillä kuvilla osallistun taas Kukkailoitteluun.
Mia
Ihanan väriset kukat! Minä ainakin tykkään paljon makrokuvista. Itsekin otan niitä usein juuri kukista - ja huonekasveista muutenkin - sillä aina en jaksa/viitsi asetella niitä riittävän siistille ja pelkistetylle taustalle koko kimpun tai kasvin kuvaamista varten, ja lähikuvathan ovat siitä nerokkaita, että taustaa ei (välttämättä) tarvitse pahemmin miettiä. :)
VastaaPoistaVarpuslintu / viikarivartti.blogspot.fi
Kiitos! olet ihan oikeassa - makrokuvailun hyvä puoli on ehdottomasti se, että taustasta ei tartte välittää. Kunhan kohde on kaunis ja kuvattava :)
PoistaMinäkin tykkään makroista, mutta en jaksa vaihtaa putkea kun kuvaan. Sitten jotenkin valkkautuu julkistettavaksi aina samantyylisiä kuvia, mutta ehkä se on juuri se oma kädenjälki. Kauniita!
VastaaPoistakiva kuulla, että "meitä" muitakin. Minäkin nimittäin kuljen pääasiassa vain makro objektiivini kanssa kaikkialla.
PoistaKaunis violetin väri kuvissasi. Minä kyllä tykkään makrokuvista. Niissä on usein valtavan intensiivinen ja kaunis tunnelma. Tunnistan myös tuon ongelman, että talviaikaan valonpuute aiheuttaa haasteita... Mutta pian valoa suorastaan tulvii. Iloista kevään odotusta!
VastaaPoistaKyllä tykkään makroista kovastikin! Niissä näkee monesti paljon enemmän kuin silmällä näkisi.:) Kaunis krysanteemi!
VastaaPoista