Värejä ja sadetta

Kesäkelit on hellinyt meitä kaikkia etelästä pohjoiseen. Painottaisin, että myös pohjoiseen. :)

Kesään kuuluu myös sade ja makrokuvaajana pidän myös niistä keleistä. Nämäkin kuvat olen napsinut pienessä tihkusateessa ja tykkään kyllä tuosta sadepisaran muokkautuvuudesta. Aina erinäköinen ja kokoinen. Kuviin tulee hieno tunnelma, hiukan synkkä ja surullinen.

Joku kerta vielä otan myös kameranjalan mukaan niin saisi vielä hienompia kuvia.

Mia

Kukat // Tulppaanit [Flowers // Tulips]

Kävin lasten kanssa muutaman päivän ihastelemassa isäni kukkivaa puutarhaa Pohjois-Savossa, ja kameralle ehdin napata joitakin valokuvia mm. tulppaaneista.

Upea väriloisto!

**I visited my dad's garden in Eastern Finland and had time to take few photographs of these beautiful tulips.

What amazing colors!

Pitkänperjantain kukkailoittelu

Ihanaa kukkailoittelupäivää kaikille, 

nauttikaa vapaasta! 

Mia

Selvästi kevät fiilistä

Viikko on taas mennyt hujauksessa. Päivät on juostu töissä, illat joko kirppiksellä (mulla on ollut  pöytä tämän viikon Akselin kirpputorilla ja suosittelen!!) pöytää siivoten tai kotona lasten kanssa touhuten. Mies on ollut työmatkalla joten ei ainakaan voi väittää että olisin vain laiskotellut. Näitä viikkoja alkaa olla jo vähän liian monta, siitä kertoo väsymys. Tämä on näitä ruuhkavuosia, joista ei ilmeisesti muista mitään myöhemmin.

Onneksi on kukat ja onneksi on kamera. Näiden avulla tulee selvästi kevät fiilis ja hymykin nousee huulille. Kevät ja kukat = rakastan ! Kevät on yksi lemppari vuodenajoistani, koska silloin niin monesta asiasta näkee elämän ja kasvun. Auringon paisteen lisääntyminen saa ihmiset selvästi paremmalle tuulelle ja suomalaisetkin saattaa puhua jopa ventovieraille.

 Ihanaa lauantaita ja kukkailoittelua !

Mia

Kukat // Tulppaanit [Flowers // Tulips]

Lisää tulppaaneja, vaikka torstai menikin jo! ;)

**More tulips, even though it's not Thursday anymore! ;)

Kukat // Tulppaanit [Flowers // Tulips] - [#tulppaanitorstai]

Innostuin pitkästä aikaa valokuvaamaan viime viikonloppuna tulppaaneja, kun löysin paikalliselta Facebook -nettikirpputorilta kauniin Helena Tyvellin Pala -maljakon 1960-70 -luvulta!

Valokuvaaminen on viime aikoina jäänyt harmittavan vähälle, ja kaikki vähäinen valoisa aika on melkein mennytkin lapsiperheen arjen pyörityksessä, ja kovaa vauhtia valmistuvan Villa Kotirannan remontin parissa. Something else -valokuvablogin ylläpito onkin talven mittaan jäänyt pääosin Mian harteille... :(

Mutta nämä keväisen värikkäät ja raikkaat valokuvat herättivät taas pienen kipinän sisälläni haahuilemaan kamera kädessä, ihmettelemässä heräilevää luontoa. Ehkä nämä aurinkoiset päivät ja valaistuvat illat tuovat muutamia lisätunteja arkeen omillekin harrastuksille. ;)

Lisää valokuvia tuosta itse Pala -maljakosta, sekä tulppaanikimpusta löytyy tämän illan aikana vielä rinnakkaisblogistani Villa Kotiranta.

**It's been a while since I last time found myself photographing with such enthusiasm; I bought from a local Facebook -flee market group a beautiful glass Pala -vase ('Pala' is a Finnish word for 'Piece') from 1960's-1970's, designed by Helena Tyvell. So tulips it is today!

I haven't had enough time lately to spent it on photographing... All the short moments of day light have been used with the kids on every-day-activities, and to the renovation of Villa Kotiranta - which is actually finally starting look more like a house! :) So, due of the lack of free time, the up-keeping of this blog has been on Mia's workload... :(

But, with these colorful and bright photographs I found again the little sparkle of inspiration towards photographing - just waiting to get few hours of free time for wondering around the yard and forests, looking the awakening of nature after the long winter, through the lens of my Nikon.

If you want to see more photographs of the actual Pala -vase, please check my other blog, Villa Kotiranta - I'll post more pics still during this evening!

Vaaleanpunaista unelmaa !

Vaaleanpunainen on yleistynyt sisustuksessa. Yhä useamman kotona voi nähdä vaaleanpunaisen eri sävyjä tekstiileissä. Ennen se miellettiin vain tyttöjen huoneen sisustukseen sopivaksi, mutta ihanaa, että näin ei ole enää. Meillekin on alkanut tulla vaaleanpunaista/violettia yhä enemmän. Viimeisimmäksi Tukholmasta löydetyt ihanat vaaleanpunaiset kynttilänjalat.

Loman kunniaksi sairastimme pienimuotoisesti (onneksi!) vatsataudin ja näillä kukilla piristin pientä potilasta. Hän ilahtui näistä todella paljon - meidän isompi neiti on monessa asiassa kuin minime. Meillä luonne ja kiinnostuksen kohteet ovat paljolti samanlaisia. Hassua nähdä itsensä myös pienemmässä muodossa :)

Nämä on löydetty Prismasta. Ihanaa, kun ruokaostosten lomassa voi napata kukatkin. Meillä ei nimittäin kovinkaan usein näkyisi leikkokukkia, jos näin ei voisi toimia. Ainut "murhe" on, se että valikoima on pienempi. Olen nimittäin jo pidempään haaveillut narsisseista tai muista sipulikukista. Näitä ei vielä ole ainakaan meidän suunnalla ruokakaupoissa näkynyt. Ehkä on pakko lomalla käydä myös Plantagenissa.

Mia

Pieni asia voi muuttaa ajatusmaailmaa valtavasti

Olen aikaisemminkin puhunut yksinäisyydestä. Siitä, kuinka ihminen tarvitsee toista ihmistä selvitäkseen elämän poluista. Olen ehkä tulossa vanhaksi, kun mietin näitä asioita useammin. Ja olenhan minä - vaikka kuinka en haluaisi :)

Minulla on se tilanne, että äitini asuu eri paikkakunnalla. Yksin. Kaikki me kolme lasta olemme muuttanut eri paikkakunnalle. Välimatka ei ole paha, mutta kuitenkin ottaa aikansa. Tämä ei ole vaivannut tai tuntunut suurelta tähän asti. Näemme vähintään kerran kuukaudessa ja soittelemme sitäkin enemmän. Se on varmasti enemmän kuin monella. Nyt kuitenkin äitini joutui jalkaleikkaukseen ja yhtäkkiä tämä välimatka tuntuu kolme kertaa pidemmältä kuin normaalisti. Kuinka nyt toivoisinkin, että voisin vain käydä kurkkaamassa töiden jälkeen, että hän on saanut ruokaa kaapista ja saanut vaihdettua vaatteet. Nyt se täytyy suunnitella erikseen, sopia lastenhoito miehen kanssa koko illaksi ja ajaa yöllä takaisin kotiin, jotta kerkeää takaisin töihin seuraavana aamuna. Näin kuitenkin varmasti on pakko tehdä joinakin päivinä, koska huoli on kova. Onneksi kohta on pieni talviloma ja osan lomasta voin hoitaa äitiäni pahimmin vaiheen ohi.

Tulppaani on kuin ihminen. Pärjää yksinkin, mutta jos vieressä on toinen, tukeutuvat he toisiinsa.

Mia

Kevät toi kevät toi kukkaset...

Yksi kukkakimppu ja valtava määrä kuvia.

Nämä eivät mielestäni kaipaa sanoja. Mies ihmetteli miten paljon saatoin näitä kuvailla, tuijotella ja ihastella ääneen. Kyllä se kevään odotus on vain iskenyt sydämeen.

Löytyikö omia lemppareita?

Minun on kolmanneksi alin. Valkoinen tulppaani tavoittelee upeasti kohti lamppua.

Kevään odotusta ja kukkailoittelua Mansikkatilan mailla-blogissa.

Mia

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Tule seuraamaan meitä myös Facebookissa

https://www.facebook.com/somethingelsephotoblog/