Mustikkametsässä

Mustikkametsä on kaunis. Se tuo mieleen syksyn mikä on jännä, koska yleensä silloin vielä on kohtuu lämmintä. Itikat ja mäkäräiset pörrää ympärillä. Miksi ihmeessä se sitten saa syksyisen fiiliksen ?

Meidän mustikan poiminta reissulta jäi käteen vain mustikkapiirakan ainekset, mutta se oli tarkoituskin. En ole itse mikään marjan poimia, mutta haluan opettaa ja näyttää lapsille mitä kaikkea luonnosta voi saada. On myös hyvä oppia, että jos halajaa mustikkapiirakkaa, niin pitää tehdä asian eteen töitä. Täytyy kyllä sanoa, että 4- ja 3-vuotiaan marjasaaliilla tehtäisi ehkä yksi mustikkamuffinssi, ei piirakkaa :)

Mitäs tykkäätte näistä mustikkakuvista eri astioista? Mikä miellyttää silmää ? Halusin kokeilla mikä olisi sopivin mustikoille, kori, lasipurkki vai kupilka.

Lisää mustikkametsä kuvia löydätte myös rinnakkaisblogistani - Tie Pohjoiseen.
Minun ja Sadun kuvia voit myös seurata nykyisin Instagramista Somethingelse_photoblog- Tervetuloa seuraajaksi!

Pienen pieni otus

Kävin viikonloppuna Aavasaksan vaaralla pyörähtämässä. Maisema kuvia löydät täältä, mutta kahvihetkeäni ja mustikanvarren kuvaamista "häiriköi" tämä pieni muurahainen, joka oli todella innoissaan kypsyvistä marjoista. Ei terävimpiä kuvia, mutta antaa kuvaa todella vikkelästä kaverista. Tämä sopii kuin nakutettu Pieni Lintu Makrotex-haasteeseen "Pieni".

 Mukavaa kesäpäivää!

Mia

Ensimmäinen päivä uutta elämää

Meillä on enää pari viikkoa muuttoon. Tänään on ensimmäinen "vapaapäiväni". Palaan taas kahden vuoden jälkeen kotiäidiksi. Tulevaisuus toki jännittää, mutta odotan sitä myös innoissani. Pääsen tyhjentämään päätäni, tekemään enemmän asioita joista nautin, rauhoittamaan elämäämme, joka on ollut todella hurjaa viimeisen vuoden.

Uudet lukijat ei ehkä tiedäkään, mutta me olemme tosiaan muuttamassa vuodeksi lappiin. 850km muuttomatka odottaa parin viikon päästä. Elämä pakataan mukaan ja siirrytään totaalisen toisenlaiseen elämään.  Muutamme miehen työn takia. Muuttopäätöksistä voit lukea täältä.

Olen todella onnellinen, että päädyimme tähän ratkaisuun. Viimeinen kuukausi on mennyt enemmän tai vähemmän eri osoitteessa ja on se ollut aika rankkaa. En tajunnut sitä kuin vasta viikko sitten kun vihdoin istahdin ja hengähdin kunnolla. Jos olisimme tehnyt tätä vuoden, niin en tiedä mitä tästä perheestä olisi ollut jäljellä.

Olen tehnyt hullunlailla todella mielenkiintoisia työjuttuja upeiden ihmisten kanssa. Samaan aikaan mieheni firmassa kaikki asiat kasvoi ja kasvoi ja asiat vaan tuntui pyörähtävän vauhdilla eteenpäin. Aikaisemin rauhallinen työ ei hänellä enää ollutkaan kovin rauhallinen. Nyt siis on tarkoitus rauhoittaa omaani ja lasten elämää ja tavallaan miehenikin. Kovat toivoitteet vuodesta :)

Mia

Sama ranta jälleen..

Ihana aamu rannalla. Tämä meidän lähiranta on tullut kuvattua todella monesti. Siellä olemme viettänyt useasti aikaa lasten kanssa ja sieltä löytyy paljon ihania muistoja. Tällä rannalla olemme ensimmäisenä kesänä mieheni kanssa käynyt yöuinnilla, ystävän kanssa istuskellut ja parantanut maailmaa, harjoitellut kuvaamista sekä lasten kanssa viettänyt aikaa sekä uiden, että rantaleikkejä leikkien.

Kaksi viikkoa sitten ranta näytti tältä. Tästä näkee hyvin kevään edistymisen.

Onko teillä jotain sellaisia paikkoja joissa on todella paljon muistoja, ilman että ajattelette lapsuuden kotia tai jotain vastaavaa.

Mia

Aamu rannalla

Aamu lasten kanssa rannalla. Sininen taivas, linnut laulaa, lokit lentelee, tuuli kahisee kaislikossa ja tärkeintä aurinko paistaa. Jokohan se kesä tulisi ?

Aivan upean värinen taivas. En normaalisti kuvaa näitä alhaalta ylöspäin otettuja kuvia, mutta tämä oli mielestäni hieno.

Seuraavaksi valoloistoa vedenpinnasta.

Mia

Lähestymme kesää

Se on viimeinen viikko huhtikuuta. Alle viikko Vappuun, noin 1,5 kuukautta Juhannukseen ja suurimman osan loman aloitukseen. On todella hyvä aika siis koittaa löytää luonnosta ne asiat jotka on jo herännyt.

Tällä viikolla täällä blogissa esittelen kevään tuloa erilaisin teemoin. Tiistaina pohdin ristiriitaisuutta sen välillä, että välillä paistaa aurinko ja välillä sataa lunta. Hyvän esimerkin voi sanoa viime sunnuntailta jolloin aamulla herätessä vastassa oli räntäsade, mutta illalla vielä kuuden aikaan pystyi pitämään ekaa kertaa takapihan ovea auki kun aurinko lämmitti niin paljon olohuonettamme. 

Perjantaina teemana on Kukkailoittelutn myötä varmin kevään merkki. Ah näitä olen odottanutkin. Jokohan arvaat mitä on tulossa?

Tänään teemana on kuitenkin ensin uuden alku.

Vaikka kuvat ovat tummia niin nämä olivat todella kaunis näky joen reunalla.

Jännä nähdä miten nopeasti tämä kevät "räjähtää", koska tähän mennessä on menty hyvin hitaalla sykkeellä. Kuitenkin viimeinen viikko on ollut ihan mahtavaa seurattavaa. Sielu lepää ja tunnen kuinka kroppa kerää itseensä auringon säteitä.

Ihanaa kevään odotusta!

Mia

Jäinen suomenlinna

Harvemmin Suomenlinnan saaristoa on kuvattu tähän aikaan vuodesta. En ainakaan itse törmää näihin. Koska en ole mikään maisemakuvaaja, niin minun oli pakko vähän rajata kuvia, jotta sain niistä omille silmille sopivammat.

Vaikka näitä katsoessa tulee kylmä, niin ilma oli todella lämmin.

Mia

Makrokuvaus- mitä se on ?

Lähikuvaus eli makrokuvaus on pienten yksityiskohtien kuvaamista. Joidenkin mielestäni näissäkin kahdessa sanassa on eronsa. Siinä kun makrokuvauksessa mennään todella lähelle yksityiskohtaa, lähikuvaus kattaa vähän laajemmankin kuvauskulman. Jokainen käyttököön mitä sanaa tahansa, todella tarkkaa eroa näihin tuskin kukaan osaa sanoa. Tässä kuvasarjassa lähestyn kohdetta kauempaa ja päädyn hyvinkin lähelle. Vieläkin lähemmäksi olisi varmasti voinut mennä.

Tämä valokuvauksen laji on minulle se mieluisin ja tärkein. Ehkä noin 8-9-vuotta sitten hankin makro-objektiivin ja sen jälkeen se on ollut minun pääobjektiivini. Meni vuosia niin, että en edes kaivanut vanhoja perus objektiiveja esille. Se on jännä, miten joku asia voi viedä niin mennessään.

Minusta makrokuvauksessa mielenkiintoisinta on se, että voi esitellä kuvilla asioita, joihin kaikki ei välttämättä kiinnittäisi huomiota. Itse olen aina ollut luonteeltani sellainen, joka luonnossa katsoo

pieniä yksityiskohtia muiden ihastellessa kokonaisuutta. Ehkä makrokuvaus siksi onkin niin lähellä sydäntäni. Näiden kuvien avulla voi näyttää muille miten itse näkee ja kokee maailman.

Kuvauskohteina voi olla melkein mikä vain. Se voi olla joku pieni osa luontoa - kukka, hyönteinen, kävyn osa tai mikä tahansa. Myös kotoa löytyy paljon mielenkiintoisia kohteita, jos vain rauhoittuu katsomaan.

Tämän viikon aikana ajattelin esitellä teille erilaisia makrokuvaus kohteita ja vinkkejäkin. Luulenpa myös, että jos seuraatte tämän viikon postaukseni, niin tulette näkemään hyvin erilaisia makrokuvia.

Mia