Viimeinen kukkailoittelu vuonna 2017 - Luonnonkukista toteutettuna

Syksyinen kukkailoittelu on haastavaa. Vielä ei oikein innostu kaupan kukista, mutta samalla ulkona näyttää jo... aika tyhjältä. Tänä vuonna olen osallistunut kukkailoitteluun pääasiassa luonnonkukilla ja halusin tehdä sen vielä kerran.  Meidän leveysasteilla tämä päätös oli aika haastava toteuttaa, mutta selvisin, kun vähän sovelsin. Kauneutta piti katsella hiukan toisella tavalla :)

Ihanaa perjantaita kaikille!

Upea ja ylväs poro

On ollut huikeaa kokea lapista niin monta puolta näin lyhyessä ajassa. Yksi niistä on ollut porot, joita olemme nähnyt uskomattoman paljon.  Parhaimmillaan lähistöllämme on ollut poroja noin 100 yhtäaikaa, mutta nyt tänään niitä näkyi enää 10. Porojen kokoaminen on varmaan jo alkanut, ehkä he palailevat kyseiselle pellolle taas talvella.. toivotaan!

Hiljaisuus tekee joskus hyvää

Nykymaailma on täynnä meteliä, vilinää ja kiirettä. Ihmiset, kuten itsekin tuntuu välillä väkisin pitävänsä ympärillä meteliä vain koska on tottunut siihen. Jos muuta meteliä ei ole, niin musiikki laitetaan korville. Ihminen kaipaa kuitenkin ympärilleen välillä hiljaisuutta ja aikaa omille ajatuksille. Jostain muistan lukeneeni, että hiljaisuuskin on aivoille kuin unta. Hiljaisuus saa siis aivot lepäämään, jolloin ne voivat toimia paremmin. Jos siis muistin kanssa on haasteita tai muuten vain tuntuu, että pää ns. räjähtää, koita löytää paikka jossa voit olla ihan hiljaa. Maisemalla ja ympäristöllä ei ole väliä - se lempipaikka on jokaiselle oma. Oikein stressaantuneena voi olla vaikea olla 5 minuuttiakin hiljaisuudessa, koska kroppa on tottunut jatkuvaan meteliin ja menoon. Koita silti istua aloillasi (ilman sitä kelloa) ja nauttia hetkestä!

Ihanaa viikonloppua! Toivottavasti sinulla on aikaa hetki hengähtää ja olla ihan hiljaa.

Vakiopäivitys - Kukkailoittelua tietenkin!

Perjantai ei olisi mitään ilman Kukkailoittelua. Mansikkatilan Taina on kyllä tehnyt upeaa työtä siinä, että aktivoi ja innostaa meitä jakamaan kukka kuvia joka perjantai. Sillä konstilla hän on ainakin minut saanut innostumaan taas kukista ja sitä kautta kotimmekin näyttää niin paljon kivemmalta. Kiitos Taina!

Tässä meidän tämän viikon kimput. Kaksi eri väristä kimppua, mutta molemmat vielä saatu ulkoa kukkivista kukista. Toinen koristaa olohuonetta ja toinen eteisen laatikoston päällä peilin kanssa.Ei ole kaukana se päivä täällä pohjoisessa, että luonnosta ei enää saa kukkia. Kauhea ajatus ihan jo senkin takia, että en tiedä millä sitten osallistun tähän viikottaiseen iloitteluun. Joutuu käyttämään vähän enemmän luovuutta, jos ei sitten ajele Ruotsin puolelle. Lähiruokakaupan kukkavalikoima on aika nihkeä. Lähellä tosin on kukkakauppakin, mutta saas nähdä millainen valikoima sinne jää, kun kesäkukat lähtee ulkoa pois. Tämä kesä on mennyt täysin luonnonkukilla. Olen ostanut kotiimme vain muutaman viherkasvin kesän aikana, kun ennen muuttoa / muuton aikana ainoat viherkasvini meni ja kuoli.

Syksy valtaa mielen

Näissä kuvissa ihanan vihreä tunnelma tuo mieleen kevään, mutta en voi mitään, että silti tämä osittain viestii itselleni myös syksystä. Ehkä ajatuksiini vaikuttaa myös ulkona nyt vallitseva ilma, joka on kovin syksyinen. Loman loppuminen ja se, että haluan nyt käpertyä paksuihin vaatteisiin ja leggareihin. Tässä vaiheessa se on kivaa, muutaman kuukauden päästä haluaisi palata jo kesävaatteisiin. Nyt haluaisin jo sytytellä kynttilöitä, mutta ne ovat vielä miehen työpaikan varastossa laatikossa. Mies ei ole vielä valmis siirtymään syksyyn eikä näe kiirettä kantaa laatikkoa kotiin.

Kumpaan te kallistutte, kevääseen vai syksyyn näitä kuvia katsoessa ?

Mustikkametsässä

Mustikkametsä on kaunis. Se tuo mieleen syksyn mikä on jännä, koska yleensä silloin vielä on kohtuu lämmintä. Itikat ja mäkäräiset pörrää ympärillä. Miksi ihmeessä se sitten saa syksyisen fiiliksen ?

Meidän mustikan poiminta reissulta jäi käteen vain mustikkapiirakan ainekset, mutta se oli tarkoituskin. En ole itse mikään marjan poimia, mutta haluan opettaa ja näyttää lapsille mitä kaikkea luonnosta voi saada. On myös hyvä oppia, että jos halajaa mustikkapiirakkaa, niin pitää tehdä asian eteen töitä. Täytyy kyllä sanoa, että 4- ja 3-vuotiaan marjasaaliilla tehtäisi ehkä yksi mustikkamuffinssi, ei piirakkaa :)

Mitäs tykkäätte näistä mustikkakuvista eri astioista? Mikä miellyttää silmää ? Halusin kokeilla mikä olisi sopivin mustikoille, kori, lasipurkki vai kupilka.

Lisää mustikkametsä kuvia löydätte myös rinnakkaisblogistani - Tie Pohjoiseen.
Minun ja Sadun kuvia voit myös seurata nykyisin Instagramista Somethingelse_photoblog- Tervetuloa seuraajaksi!

Marjametsät

Luonnossa liikkumisen on lisääntynyt hurjasti ja sitä on nähnyt ja kokenut paljon paljon enemmän. Ajattelin jakaa muutamia kuvia metsän antimista - lisää kuvia lakkasuolta löytyy myös rinnakaisblogistani Tie Pohjoiseen. Se on ehkä tällä hetkellä yksi kohokohta Lapin reissuista.

Pakkaseen pitäisi vielä saada marjat laitettua- jokos te olette sen tehnyt?

Mia